Nelosluokkalaisten tekemä ja minun sekä kollegani ohjaama Luonnon ihmeitä lasten silmin -luontoelokuva palkittiin Oulun lasten- ja nuortenelokuvien festivaaleilla Linssilude 2014 -kilpailun toisella palkintosijalla. Lisää tietoa elokuvasta löytyy aiemmasta postauksestani täältä. Seuraavana päivänä 23.11.2014 menestyksemme oli mainittu myös Kalevassa. :)
0 Comments
Ysiluokkalaisten valinnaisella TVT-kurssilla olemme laatineet graafisen ohjeiston kuvitteelliselle yritykselle. Oppilaat saivat valita kolmesta vaihtoehdosta yrityksen, jolle loivat graafisen ohjeiston. Ennen työskentelyn aloittamista oppilaat kirjoittivat tietotekstiä graafisesta ohjeistosta, typografiasta, värimaailmasta ja värien psykologisista merkityksistä sekä tutustuivat teoriassa tunnuksen, logon ja liikemerkin eroihin.
Teoriaosuuden jälkeen oppilaat aloittivat yrityksen graafisen ohjeiston laatimisen suunnittelemalla yrityksen arvomaailmaan, toimialaan ja nimeen perustuvan tunnuksen. Tunnuksen suunnittelun jälkeen seuraavaksi oppilaat suunnittelivat ja toteuttivat käyntikortin, kirjepaperin ja -kuoren. Ohjelmana käytimme Gimp:ä, koska se oli ilmainen vaihtoehto. Esittelymateriaalin osalta oppilaat tuottivat yritykselle PowerPoint-slidejen ulkoasun, suunnittelivat Internet-sivujen layoutin sekä laativat esitteen käyttäen taitto-ohjelmaa. Kokonaisuudessaan työ vei useita viikkoja, mutta mahdollisti kuvankäsittelyn ja graafisen suunnittelijan työn esittelyn samalla kertaa. Työn raportointiosuus toteutettiin OneDriven OneNote:lla, joka soveltui tehtäväänsä mainiosti. Jokaista työvaihetta helpottaakseni kokosin oppilaille ohjeistukset myös OneNotelle tunnin alun PowerPoint-shown tueksi. Lukuvuoden 2012-2013 aikana Metsokankaan koululla viimeisteltiin Uljas Metsosen kirjallisuusblogia. Työ oli aloitettu jo edellisenä keväänä, mutta kesäloman jälkeen työtä jatkettiin kahden tiimin voimin. Blogissa tarkoituksena on kerätä yhteen paikkaan kirja-arvosteluita, jotta oppilaat voisivat etsiä blogin kautta itselleen lukemista. Ideana aivan loistava, ja minun tehtäväkseni jäi ulkoasun suunnittelu ja sivupalkin navigointilinkkien toteuttaminen. Lukuvuoden 2013-2014 aikana puolestaan Metsokankaan koululla lanseerattiin edellisenä keväänä aloitettu koko koulun yhteinen materiaalipankki Digimetso. Digimetsoon opettajat ovat kuluneiden vuosien aikana lisäilleen projektikuvauksia ja ohjeistuksia, kuvistyöideoita, oppitunneilla käytettävää videomateriaalia linkkeinä sekä muuta pedagogiseen käyttöön soveltuvaa materiaalia. Minun tehtävänäni oli suunnitella Digimetson navigointilinkit yhdessä kollegani kanssa sekä toteuttaa Digimetsolle puoleensavetävä visuaalinen ilme. Lukuvuoden 2014-2015 aikana sen sijaan innostuimme nelosten opettajien kanssa luomaan kaikille nelosluokille omat blogit, joissa kerromme kouluarjestamme kuvin ja tekstein. Luokkani osalta minä ja oppilaani olemme olleet bloggaajina varsin aktiivinen, sillä olen napsinut kuvia puhelimella ja siirtänyt ne näppärästi blogiin. Oppilaista ja vanhemmista blogi on ollut mukava lisä kouluarkeen, sillä blogin kautta vanhemmat ovat nähneet, mitä olemme koulussa puuhastelleet. Lisäksi oppilaat ovat oppineet blogin avulla fiksua nettikäytöstä käydessään kommentoimassa postauksia.
Kirjasta sarjakuvaksi -projektissa 5.-luokkalaiset lukivat Maan kätkemät -kirjan ja kirjoittivat jokaisesta luvusta kuusi tärkeintä asiaa ylös lukupäiväkirjaansa. Äidinkielen tunneilla oppilaat tekivät muistiinpanojensa perusteella kuusi sarjakuvaruutua jokaisesta luvusta käyttäen Pixton-sarjakuvaohjelmaa osoitteessa http://www.pixton.com/. Valmiit sarjakuvat otettiin talteen PrintScreen-toiminnolla ja siirrettiin Word-tekstinkäsittelyohjelmaan tulostusta varten. Samalla oppilaat oppivat käyttämään Wordin Rajaus-työkalua. Pisimmät sarjakuvat olivat yli 200 ruutua pitkiä.
Pixton-sarjakuvaohjelman hyvät puolet:
Käytin QR-koodeja 3. luokkalaisten kanssa matematiikassa opittujen asioiden kertaamiseen. Koodit motivoivat oppilaita ja heidän mielestään oli mukava käyttää puhelimia koodien lukemiseen. QR-koodeja voi luoda esimerkiksi täällä. Sisäsuunnistusta QR-koodeilla Ensimmäisellä kertaustunnilla oppilaat saivat koulun sisäkartan, johon oli merkitty 9 rastia. Jokaisella rastilla oli yksi QR-koodi, jonka takaa avautui sanallinen tehtävä. Oppilaat lukivat koodin puhelimillaan ja tekivät tehtävän saamalleen paperille. Tunnin lopuksi oppilaat olivat kiertäneet rastit ja kävimme tehtävät läpi. Jokainen palautti tehtäväpaperin lopulta opettajalle. QR-koodi peli Toisella kertaustunnilla oppilaat saivat pelilaudan, johon oli upotettu tehtäväruutuja QR-koodeina. Päästyään koodiruutuun oppilas luki QR-koodin puhelimella ja kaikki pelaajat tekivät tehtävän verraten tuloksia keskenään. Peli oli oppilaista erittäin motivoiva ja Vihreän lipun näkökulmasta ekologinen, koska oppilaille piti kopioida vain pelilauta, ei erillisiä tehtävämonisteita. Kokeilimme kollegani innoittamana 3.-luokkalaisten kanssa ympäristö- ja luonnontietoon kuuluvan Talvinen luonto -teeman kokeen korvaamista sähköisellä tietovisalla. Tietovisasovellukseksi valitsimme Kahoot-sovelluksen. Oppilaiden kommenttien mukaan tietovisa oli mahtava, loista, erilainen ja innostava tapa tehdä koe. Opettajien näkökulmasta kokeen tekeminen oli nopeaa ja vaivatonta sekä oppilaiden vastaukset sai testin jälkeen tulostaa yhdelle sivulle koostettuna.
Kahootiin pääsee osoitteella getkahoot.com. Avautuvalla sivulla opettajan pitää kirjautua sisään ja luoda oma tai etsiä valmis tietovisa. Oppilaat puolestaan menevät ennen tietovisan alkua osoitteeseen kahoot.it ja kirjautuvat sisään tietovisakohtaisella, opettajalta saamallaan PIN-tunnuksella. Laitteistona kokeilimme tänään sekä Oton ja Päivin luokasta löytyviä Windows-tabletteja, IT-pojilta löytyviä Windows RT -tabletteja että oppilaiden omia puhelimia. Kaikilla visailu toimi erittäin hyvin. Myöhemmin olen käyttänyt Kahoot-tietovisaa mm. yhdyssanojen, kertotaulujen ja uskonnon opetuksessa pistokokeena sekä virallisena kokeena. Kahoot tuo mukavaa vaihtelua erityisesti kokeiden osalta kiireisimpään aikaan, eikä se tunnu oppilaista yhtä raskaalle. Arvioinnin näkökulmasta opettaja saa myös helpotusta, sillä Kahoot tarkistaa oppilaiden vastaukset itse antaen opettajalle tulosteen oppilaiden tuloksista ja tarkan erittelyn vastauksista. iTec-hakkeen 4. sykliin liittyvässä projektissa kolleegani 3.- ja minun 5.-luokkalaiset toimivat yhteistyössä äidinkielen tunneilla suunnitellen yhteisen aloituksen jälkeen hyviin tapohin ja hyvään mieleen liittyviä näytelmiä. Näytelmiä käsikirjoitettiin ja harjoiteltiin parin tunnin verran, jonka jälkeen ryhmät opponoivat toisiaan antaen ja saaden uusia ideoita näytelmän kehittämiseen. Valmiit näytelmät videoitiin, editoitiin ja yhdistettiin yhdeksi Hyvät tavat – Parempi mieli -elokuvaksi. Taustamusiikin musiikin opettaja toteutti yhdessä 5.-, 6.- ja 9.-luokkien oppilaiden kanssa. Käytetyt materiaalit ja ohjelmat:
Kirjoitimme 3. luokkalaisten kanssa Tietokirjasta tietotekstiä -projektissa oppilaiden itsensä valitsemista aiheista noin A4-sivun mittaisen tietotekstin. Projekti alkoi aiheen valinnalla. Aiheen valinnan jälkeen oppilaat kirjoittivat vihkoihinsa 10 kysymystä liittyen siihen, mitä haluaisivat aiheestaan tietää. Kysymysten jälkeen oppilaat miettivät kysymyksiin sopivia hakusanoja, joilla voivat hakea tietoa.
Pohjustuksen jälkeen haimme läheisestä kirjastosta aiheeseen liittyvän kirjan. Kirjasta oppilaat etsivät vastauksia asettamiinsa kysymyksiin. Mikäli johonkin kysymykseen ei löytynyt kirjasta vastausta tai vastausta haluttiin laajentaa, oppilaat saivat käyttää Internetiä tiedonhaussa. Löytämänsä tiedot oppilaat kirjoittivat vihkoihinsa ylös. Tietojen löytymisen jälkeen otimme käyttöön tietokoneet ja oppilaat pääsivät kirjoittamaan tietotekstiä Wordilla. Tekstin valmistuttua fontit muokattiin yhteneviksi ja teksti palstoitettiin tietokirjoja muistuttavasti kahdelle pastalle. Lopuksi oppilaat lisäsivät Internetistä löytämänsä CC-kuvan otsikon alapuolelle. Teimme kolleegani kanssa 3.-luokkalaisten kanssa sarjakuvat aiheista tuli, sähkö, magnetistmi ja kierrätys. Ennen sarjakuvien tekemistä olimme opiskelleet asiat useamman viikon aikana oppirkirjastamme sekä tehneet muistiinpanoja ja tehtäviä vihkoihin.
Sarjakuva-tehtävän alussa oppilaat saivat suunnittelun pohjaksi ohjemonisteen, jonka pohjalta he aloittivat sarjakuvansa kuvakäsikirjoituksen suunnittelun. Kuvakäsikirjoituksen valmistuttua oppilaat tekivät sarjakuvat Pixton-sarjakuvaohjelmalla osoitteessa www.pixton.com. Arvioinnissa kiinnitimme huomiota sarjakuvan tietosisältöön sekä äidinkielen osalta oikeinkirjoitukseen. Projektin plussat – oppilaat innostuivat sarjakuvaohjelman monipuolisuudesta ja sarjakuvien tyylikkäistä ulkoasuista – oppilaat oppivat suunnittelemaan tarinan teoriatietoon pohjautuen ja kuvakäsikirjoituspohjaa hyödyntäen – sarjakuvien avulla oppilaat pystyivät luomaan hahmojen välille dialogin ja pohtimaan käsittelemäänsä asiaa myös laajemmin Teimme kollegani kanssa 3.- ja 4.-luokkalaisten yhteistyönä iTec-hankkeeseen liittyvän Hyvä kiertää -projektin. Projekti aloitettiin yhteisella virittäytymisellä, jolloin katsoimme Puhuvan koneen rap-videon sekä Mikael Granlundin Hyvä kiertää -videon, jossa Mikael kehoitti olemaan kaikkien kavereita. Virittäytymisen jälkeen leikimme yhteisesti juoru- ja body perguson -leikkejä. Aloituksen jälkeen kokoonnuimme yhteisesti luomaan Popplet-ohjelmalla miellekartat hyvän kiertämisestä koulussa, kotona ja asuinympäristössä. Miellekarttojen jälkeen oppilaat valitsivat ryhmittäin aiheen, josta aloittivat suunnittella kuvakäsikirjoituksen avulla sarjakuvaa. Käsikirjoitusta varten oppilaat saivat 12 ruutua pitkän käsikirjoituspohjan. Sarjakuvat toteutimme Pixton-ohjelmalla. Sarjakuvien valmistuttua jokainen ryhmä teki sarjakuvastaan PowerPoint-esityksen ja otsikoi sarjakuvansa aiheeseen sopivalla iskulauseella. Projektin reflektointivaiheessa oppilaat tekivät yhteisesti videon, jossa innokkaimmat pääsivät esiintymään ja kertomaan iTec-projektin sisällöstä ja sen aikana saaduista kokemuksista. Video leikattiin Final Cut Pro -ohjelmalla ja ladattiin lopuksi koulun YouTube-kanavalle. Musiikki luotiin GarageBand-ohjelmalla.
Projektin aikana oppilailla oli myös tehtävänä tehdä viikon ajan päivittäin hyvä tekoja niin koulussa kuin kotonakin. He kirjasivat tekonsa ylös seurantalomakkeelle ja samalla pohtivat, mitä seurauksia heidän hyvistä teoistaan oli. Viikon lopussa kävimme läpi hyvät teot ja keskustelimme erilaisista seurauksista, joita hyvistä teoista oli koitunut. |
Blogin takana
Tämän teknologiaopetusta-blogin takana on 30-vuotias luokanopettaja Oulusta. Blogin tarkoituksena on koota vinkkejä siitä, miten ICT-taitoja voi integroida eri oppiaineisiin sulavasti ja tarkoituksenmukaisesti. Vinkit ovat kaikkien käytettävissä, mutta olisi kuitenkin kiva kuulla kokemuksia, mikäli päädyt vinkkiä kokeilemaan. Arkisto
September 2017
Kategoriat
All
|