Kiva Kierrätys-peli alakoulun oppilaille. Peliä voi pelata joko yhteisesti koko luokan kanssa tai jokainen oppilas omalla tabletillaan. Peli löytyy täältä.
0 Comments
Neljäsluokkalaisten kanssa opiskelimme lintujen laulunäytteitä Luontoportin kautta. Opiskelun jälkeen pidimme oppilaille tunnistuskokeen, jossa piti tunnistaa lintu sekä kuvasta että ääninäytteestä. Alla olevien linkkien avulla oppilaat opiskelivat lauluäänten tunnistamista.
Metson laulunäyte Huuhkajan laulunäyte Käpytikan laulunäyte Hippiäisen laulunäyte Hömötiaisen laulunäyte Teeren laulunäyte Peipon laulunäyte Räkättirastaan laulunäyte Nelosluokkalaisten tekemä ja minun sekä kollegani ohjaama Luonnon ihmeitä lasten silmin -luontoelokuva palkittiin Oulun lasten- ja nuortenelokuvien festivaaleilla Linssilude 2014 -kilpailun toisella palkintosijalla. Lisää tietoa elokuvasta löytyy aiemmasta postauksestani täältä. Seuraavana päivänä 23.11.2014 menestyksemme oli mainittu myös Kalevassa. :)
Kokeilimme kollegani innoittamana 3.-luokkalaisten kanssa ympäristö- ja luonnontietoon kuuluvan Talvinen luonto -teeman kokeen korvaamista sähköisellä tietovisalla. Tietovisasovellukseksi valitsimme Kahoot-sovelluksen. Oppilaiden kommenttien mukaan tietovisa oli mahtava, loista, erilainen ja innostava tapa tehdä koe. Opettajien näkökulmasta kokeen tekeminen oli nopeaa ja vaivatonta sekä oppilaiden vastaukset sai testin jälkeen tulostaa yhdelle sivulle koostettuna.
Kahootiin pääsee osoitteella getkahoot.com. Avautuvalla sivulla opettajan pitää kirjautua sisään ja luoda oma tai etsiä valmis tietovisa. Oppilaat puolestaan menevät ennen tietovisan alkua osoitteeseen kahoot.it ja kirjautuvat sisään tietovisakohtaisella, opettajalta saamallaan PIN-tunnuksella. Laitteistona kokeilimme tänään sekä Oton ja Päivin luokasta löytyviä Windows-tabletteja, IT-pojilta löytyviä Windows RT -tabletteja että oppilaiden omia puhelimia. Kaikilla visailu toimi erittäin hyvin. Myöhemmin olen käyttänyt Kahoot-tietovisaa mm. yhdyssanojen, kertotaulujen ja uskonnon opetuksessa pistokokeena sekä virallisena kokeena. Kahoot tuo mukavaa vaihtelua erityisesti kokeiden osalta kiireisimpään aikaan, eikä se tunnu oppilaista yhtä raskaalle. Arvioinnin näkökulmasta opettaja saa myös helpotusta, sillä Kahoot tarkistaa oppilaiden vastaukset itse antaen opettajalle tulosteen oppilaiden tuloksista ja tarkan erittelyn vastauksista. Kirjoitimme 3. luokkalaisten kanssa Tietokirjasta tietotekstiä -projektissa oppilaiden itsensä valitsemista aiheista noin A4-sivun mittaisen tietotekstin. Projekti alkoi aiheen valinnalla. Aiheen valinnan jälkeen oppilaat kirjoittivat vihkoihinsa 10 kysymystä liittyen siihen, mitä haluaisivat aiheestaan tietää. Kysymysten jälkeen oppilaat miettivät kysymyksiin sopivia hakusanoja, joilla voivat hakea tietoa.
Pohjustuksen jälkeen haimme läheisestä kirjastosta aiheeseen liittyvän kirjan. Kirjasta oppilaat etsivät vastauksia asettamiinsa kysymyksiin. Mikäli johonkin kysymykseen ei löytynyt kirjasta vastausta tai vastausta haluttiin laajentaa, oppilaat saivat käyttää Internetiä tiedonhaussa. Löytämänsä tiedot oppilaat kirjoittivat vihkoihinsa ylös. Tietojen löytymisen jälkeen otimme käyttöön tietokoneet ja oppilaat pääsivät kirjoittamaan tietotekstiä Wordilla. Tekstin valmistuttua fontit muokattiin yhteneviksi ja teksti palstoitettiin tietokirjoja muistuttavasti kahdelle pastalle. Lopuksi oppilaat lisäsivät Internetistä löytämänsä CC-kuvan otsikon alapuolelle. Teimme kolleegani kanssa 3.-luokkalaisten kanssa sarjakuvat aiheista tuli, sähkö, magnetistmi ja kierrätys. Ennen sarjakuvien tekemistä olimme opiskelleet asiat useamman viikon aikana oppirkirjastamme sekä tehneet muistiinpanoja ja tehtäviä vihkoihin.
Sarjakuva-tehtävän alussa oppilaat saivat suunnittelun pohjaksi ohjemonisteen, jonka pohjalta he aloittivat sarjakuvansa kuvakäsikirjoituksen suunnittelun. Kuvakäsikirjoituksen valmistuttua oppilaat tekivät sarjakuvat Pixton-sarjakuvaohjelmalla osoitteessa www.pixton.com. Arvioinnissa kiinnitimme huomiota sarjakuvan tietosisältöön sekä äidinkielen osalta oikeinkirjoitukseen. Projektin plussat – oppilaat innostuivat sarjakuvaohjelman monipuolisuudesta ja sarjakuvien tyylikkäistä ulkoasuista – oppilaat oppivat suunnittelemaan tarinan teoriatietoon pohjautuen ja kuvakäsikirjoituspohjaa hyödyntäen – sarjakuvien avulla oppilaat pystyivät luomaan hahmojen välille dialogin ja pohtimaan käsittelemäänsä asiaa myös laajemmin Lukuvuoden 2013-2014 lopussa minun ja kollegani 3.-luokkalaiset innovoivat uudenlaisen lautapelil ja/tai pelitavan Global Innokas -hankkeen puitteissa. Aluksi pohdimme yhteisesti Poppletilla tehtyjen käsitekarttojen puitteissa, mitä innovaatiot ovat, kuka niitä keksi sekä millaisia innovatiivisia pelejä on olemassa. Yhteisen alun jälkeen oppilaat jakautuivat ryhmiin ja aloittivat pelin suunnittelemisen suunnittelumonisteen avulla. He hyödynsivät tietokysymyksinä aiemmin oppikirjan kappaleita opiskellessaan tekemiä kysymyksiä. Suunnittelun jälkeen oppilaat aloittivat pelilaudan reittien ja taustan piirtämisen suunnitelmiensa pohjalta. Pelilaudan kestämistä paransimme liimaamalla paperisen pelilaudan vaneriin kiinni. Pelin teknologioiden toteutusvaiheessa oppilailla oli jo tiedossa, millaista teknologiaa he pelilaudallaan käyttäisivät. Osa käytti QR-koodeja kysymyksinä, osa vastauksina ja osa peliohjeiden antajana. Muutamat oppilaat myös innostuivat lisäämään pelilaudalleen led-valoja merkitsemään mm. aloituspistettä, maalia, lentokenttää tai satamaa.
Projekti oli oppilaille mieleinen. Pelien pelaaminen ja esittely oli projektin huipennus. Teknologian vuoksi pelatessa käytettiin QR-koodilukijana joko oppilaan omaa tai koulun puhelinta. Kokonaisuudessaan peliprojekti toteutettiin lukuvuoden viimeisellä viikolla, jolloin järkevää tekemistä riitti aivan viimeiseen koulupäivään saakka. Neljäsluokkalaisten kanssa olemme syksyn mittaan harjoitelleet digitaalikameroilla kuvaamista. Kuvausohjelmina olemme käyttäneet perinteisen ohjelman lisäksi makroa. Olemme myös opiskelleet valokuvaamisen puitteissa lintu- ja sammakkoperspektiivit sekä kuvakokojen osalta puolikuvan, kokokuvan, lähikuvan ja erikoislähikuvan. Esimerkkeinä käytin muun muassa oheisia itse ottamiani luontokuvia. Valokuvaamisen opettamisen integroimme ympäristö- ja luonnontietoon, jolloin oppilaiden tehtävinä oli kuvata syksyn aikana seuraavia kohteita:
Kuvaamisen jälkeen oppilaat bloggasivat aiheesta nelosten omaan blogiin kertoen, mistä perspektiivistä ja millä kuvakoolla kuva on otettu. Lisäksi he kertoivat, mitä olivat kuvanneet (esim. kaarnaa, tuohta, männyn neulasia ja pihlajan lehtiä). Kasvien kuvaamisen jälkeen oppilaat tekivät myös OnDrivella Digikasviot käyttäen OneNotea. Jokaisella kuvausryhmällä oli OneNotella oma sivunsa, jonka alle he loivat alasivuja vähintään viittä kasvia varten. Tietoina oppilaat kertoivat kasveista nimen, latinankielisen nimen, löytöpaikan, kuvausajankohdan, tuntomerkit, korkeuden, kukinta-ajan ja muuta löytämäänsä mielenkiintoista tietoa. Tietoa oppilaat hakivat ensin oppikirjasta sekä sen jälkeen kirjaston tietokirjoista ja Luontoportista. OneNoten käyttö oli helppoa, valmiiksi tehty pohja jaettiin opettajalta kaikille oppilaille, jolloin kaikki oppilaat pääsivät katsomaan lopulta kaikkien ryhmien digikasviot. Digikasvion valmistuttua jatkoimme kasvien opiskelua myös kuvaamataidon tunnilla ensin hahmottelemalla kasvin sivukuvan ulkona aidon kasvin äärellä. Sen jälkeen maalasimme liukuväreillä taustan ja piirsimme lopulta tusseilla kasvin sivukuvan taustan päälle.
Toteutimme Linssilude 2014 -kilpailua varten kolleegani ja kahden neljännen luokan kanssa yhteistyöprojektina Luonnon ihmeitä lasten silmin -luontoelokuvan. Projekti alkoi käsitekarttojen tekemisellä, jolloin luokkani oppilaat miettivät, millainen luonto heidän mielestään on ja mitä kivaa luonnossa voi tehdä. Käsitekarttojen valmistuttua kolleegani luokka kirjoitti aiheisiin sopivia runoja, joista toisiinsa sopivat säkeet yhdistettiin seitsemän säkeistöä pitkäksi runoksi.
Runon valmistumisen jälkeen innokkaimmat pääsivät suunnittelemaan elokuvan kuvakäsikirjoitusta. Oppilaat miettivät jokaiseen säkeeseen tai säepariin sopivan videoitavan tai kuvattavan kohtauksen. Kuvakäsikirjoituksen pohjalta kohtaukset kuvattiin oppilaiden näytellessä innokkaasti. Runonlausunnan saloihin tutustuttuamme viisi innokkainta runonlausujaa pääsivät myös kuvausten aikana äänittämään elokuvan ääniraidan. Äänityksessä käytimme älypuhelinta. Elokuvan kuvaukset ja äänen taltioiminen vei kokonaisuudessaan noin kaksi ja puoli oppituntia. Kuvausten päätyttyä oppilaat aloittivat urakan ja editoivat elokuvan iMovie-ohjelmalla. Samanaikaisesti toiset oppilaat loivat elokuvan alku- ja loppumusiikit GarageBand-ohjelmalla. Ohjelmien käyttö oli helppoa ja oppilaat oppivat sen nopeasti. Lopuksi elokuvalle keksittiin kahden luokan yhteisvoimin nimi. Opettajina minä ja kolleegani toimimme elokuvan tekemisen ohjaajina, kohtausten kuvaajina ja projektin aikatauluttajina. Projekti toteutettiin tavallisten oppituntien lomassa sekä välitunneilla, jolloin oppilaat etenivät oppiaineissa vuosisuunnitelmamme mukaisesti. |
Blogin takana
Tämän teknologiaopetusta-blogin takana on 30-vuotias luokanopettaja Oulusta. Blogin tarkoituksena on koota vinkkejä siitä, miten ICT-taitoja voi integroida eri oppiaineisiin sulavasti ja tarkoituksenmukaisesti. Vinkit ovat kaikkien käytettävissä, mutta olisi kuitenkin kiva kuulla kokemuksia, mikäli päädyt vinkkiä kokeilemaan. Arkisto
September 2017
Kategoriat
All
|